Vaikka valokuvaaja onkin yksi aliarvostetuimmista ammateista, on se myös yksi vaikeimmista. Hyvän valokuvan taakse uppoaa kymmeniä tuhansia euroja rahaa, kovaa työtä, paljon osaamista, hyviä välineitä, kokemusta ja ammattitaitoa. Kyseessä ei ole ollenkaan mikään helppo yhtälö, ja voit vaatia jopa vuosia saada hiotuksi kuvaustaktiikka huippuunsa. Tästäkin kaikesta huolimatta haluamme silti sanoa, että valokuvaaja on maailman paras ammatti. Miten me tämän perustelemme? Lue alta kuusi syytä!
1. Valokuvaajan jokainen päivä on erilainen
Jos olet seikkailunhaluinen ihminen, ei yksitoikkoinen työ varmasti sovi sinulle alkuunkaan. Valokuvaajan työn kauneus piilee monelle juurikin sen muuttuvaisuudessa – yhtenä päivänä saatat olla kuvaamassa jonkun vastasyntynyttä lasta, seuraavana päivänä saatat ikuistaa kuviin nuoren naisen vauvavatsan jossa tuleva asukki on vielä tiukasti sisällä ja tämän jälkeisenä päivänä saatat olla kuvaamassa jonkun häitä tai hautajaisia. Toimeksiantoja on yhtä monta kuin ihmisiäkin ja varmaa on se, että valokuvaajalla ei koskaan ole tylsää hetkeä, vaan joka päivä on silkkaa nautintoa, kun saa tehdä juuri sitä mitä rakastaa.
2. Valokuvauksen kenttä on laaja, ja voit liikkua siinä niin vapaasti kuin tahdot
Miksi sitoisit itsesi vain yhteen toimenkuvaan potetiaalisesti koko loppuelämäsi ajaksi? Sehän kuulostaa aivan äärettömän tylsältä. Tätä vaaraa ei kuitenkaan valokuvaajana ole, sillä samojen välineiden avulla voi liikkua valokuvauksen kentällä melko vapaasti. Voit valita suuntauksesi vaikka upeaa luontoa ja majesteettisia luonnoneläimiä ikuistavan luontokuvauksen, pörröisiä lemmikeitä kuvaavan lemmikkikuvauksen, romanttisessa hääkuplassa toimivan hääkuvauksen, vastasyntyneitä ihmisiä ikuisiksi ajoiksi tallettavan new born-kuvauksen, ympäri maailmaa kiertävän matkakuvaamisen tai vaikkapa jännittäviä ja historiallisia elämyksiä tarjoavan uutiskuvauksen. Sinä päätät, mitä haluat tehdä ja millä tavalla. Kaikki on sinusta kiinni!
3. Valokuvaus kehittyy jatkuvasti
Valokuvaus on sellainen ala, jolla ei voi koskaan tietää ”kaikkea”. Tämä johtuu siitä, että valokuvaus on alana sellainen, joka on jatkuvassa kehityksen pyörässä. Jatkuvasti keksitään lisää tekniikkaa, lisää uusia apuvälineitä ja lisää tapoja käsitellä kuvaa entistäkin paremmin ja näyttävämmin. Jatkuvasti keksitään uusia tapoja prosessoida, uusia tapoja esitellä ja paljon, paljon muuta. Valokuvauksen saralla on usein mahdollista oppia uutta yksinkertaisesti tekemällä asioita itse, joten jokaiseen päivään kannattaa suhtautua avoimin ja oppivaisin mielin. Kaikkein petollisin asenne valokuvaajalle on ylimielinen ja suljettu asenne, sillä jos et ole uudelle tiedolle vastaanottavainen, saattaa käydä niin, että tekniikan kehittyessä tiput pois kärryiltä etkä enää pystykään tuottamaan hyvälaatuista sisältöä.
4. Valokuvaaja voi aina oppia lisää
Kuten edellisessä kohdassa on mainittu, valokuvauksen kehitys ei lopu koskaan, vaan valokuvauksen saralla keksitään jatkuvasti jotakin uutta. Siksi oppimiselle avoimelle ihmisille valokuvaus on paras ammatti, sillä oppimista ei koskaan tarvitse lopettaa. Päin vastoin, voit joka päivä oppia jotakin uutta valokuvaajana erilaisten sattumusten ja erilaisten tapaamisten kautta. Kymmeniäkin vuosia alalla ollut tekijä joutuu jatkuvasti oppimaan valokuvauksen saralla uutta, ja juuri tämä on valokuvauksen paras puoli.
5. Valokuvaaja saa ikuistaa ihmisten ikimuistoisimpia hetkiä kuviin ja elää niissä mukana
Valokuvaukseen kuuluu suurena osana erilaisia tunteita, sillä juuri tunteiden ikuistaminen on usein valokuvaustehtävien tärkein osa. Tunnetiloja saattaa olla laidasta laitaan: ylpeä ylioppilas ja konfirmoitu, elämänsä onnen huipulla oleva hääpäri, odotuksen onnea ja jännitystä hehkuva äiti, elämänsä alkutaipaleella oleva vastasyntynyt ihminen tai hautajaisten hiljaisen musertava tunnelma. Ihmiset taltioivat usein kuviin elämänsä suurimpia hetkiä tunneskaalan kaikista kohdista, ja valokuvaajan tehtävä on ikuistaa ne muistoiksi parhaalla mahdollisella tavalla.
6. Valokuvaaja näkee kaiken eri perspektiivistä
Yleensä ihminen ei havainnoi ympäristöään sen suuremmin, ja tämä on erittäin ikävä asia, sillä tämän takia moni erittäin kaunis näkymä jää ihmisiltä näkemättä. Valokuvaaja pääsee näkemään elämää aivan eri perspektiivistä, sillä hän saa olla tapahtumissa ikään kuin kärpäsenä katossa. Valokuvaajan ainoa tehtävä on ympäristön havainnointi ja tunteiden ikuistaminen, ja tämä vaatii valokuvaajalta tarkkaa ja harjaantunutta silmää. Yhden päivän dokumentaarisen valokuvauksen jälkeen kuvaajalla saattaa olla jopa tuhansia raakavedoksia päivän kuvista. Nyrkkisääntönä kannattaa pitää sitä, että kannattaa ennemmin napsia liikaa kuvia kuin liian vähän. Et voi palata noihin hetkiin, mutta voit aina poistaa ylimääräiset otokset tietokoneeltasi.